Vahingonkorvaus autokaupassa: mitä kuluja myyjä voi joutua korvaamaan

Mistä vahingonkorvauksessa on kyse?

Vahingonkorvauksen tarkoitus on saattaa ostaja taloudellisesti samaan asemaan, jossa hän olisi ollut, jos autossa ei olisi ollut virhettä. Se on eri asia kuin hinnanalennus, joka sovittaa kauppahinnan auton todelliseen arvoon, ja eri asia kuin kaupan purku, jossa kauppa peruuntuu. Vahingonkorvausta voi vaatia näiden lisäksi tai, jos virhe on korjattu, yksinään.

Kuluttajansuojalain 5 luvun 20 §:n mukaan ostajalla on oikeus korvaukseen vahingosta, jonka hän kärsii tavaran virheen vuoksi. Laki jakaa vahingot kahteen ryhmään: välittömiin ja välillisiin vahinkoihin.

Välitön vahinko: myyjä vastaa ilman tuottamusta

Kuluttajakaupassa myyjä vastaa virheen aiheuttamista välittömistä vahingoista riippumatta siitä, oliko se huolimaton tai tiesikö se virheestä. Välittömiä vahinkoja ovat tyypillisesti suoraan virheestä johtuvat, tarpeelliset ja kohtuulliset kulut. Autokaupassa niitä voivat olla esimerkiksi

• hinauskulut, kun auto ei vian vuoksi liiku
• vianmäärityksen ja asiantuntijalausunnon kulut
• korjauskulut, jos myyjä on lainvastaisesti kieltäytynyt korjaamasta ja ostaja on joutunut korjauttamaan auton itse
• kohtuulliset kulut korvaavasta kulkuneuvosta, kuten vuokra-autosta tai julkisesta liikenteestä, kun auto on virheen vuoksi poissa käytöstä
• ylimääräiset matkakulut esimerkiksi auton viemisestä myyjän korjattavaksi.

Kulujen on oltava tarpeellisia. Jos ostaja vuokraa seisokin ajaksi kalliin tila-auton tavallisen pienen auton sijaan, korvaus voi rajoittua kohtuulliseen tasoon.

Välillinen vahinko vaatii huolimattomuutta

Välillisiä vahinkoja myyjä on velvollinen korvaamaan vain, jos virhe tai vahinko johtuu huolimattomuudesta myyjän puolella tai jos auto kaupantekohetkellä poikkesi siitä, mihin myyjä oli erityisesti sitoutunut (5 luvun 20 §). Laissa välilliseksi vahingoksi määritellään (5 luvun 10 §:n 3 momentti)

1. tulon menetys, joka ostajalle aiheutuu sopimusrikkomuksen tai siitä johtuvien toimenpiteiden vuoksi, esimerkiksi palkanmenetys, kun ostaja joutuu olemaan pois töistä
2. vahinko, joka johtuu muuhun sopimukseen perustuvasta velvoitteesta, esimerkiksi peruuntuneesta matkasta
3. käyttöhyödyn olennainen menetys, josta ei aiheudu suoranaista taloudellista vahinkoa, sekä muu siihen rinnastettava olennainen haitta.

Huolimattomuutta voi olla esimerkiksi se, että liike on myynyt auton tarkastamatta sitä tavanomaisella tavalla, vaikka siinä oli selviä merkkejä viasta, tai jättänyt kertomatta tiedossaan olleesta viasta. Erityinen sitoumus voi syntyä esimerkiksi, jos myyjä on nimenomaisesti luvannut, että autossa ei ole tiettyä vikaa.

Huomaa raja: jos ostaja vuokraa korvaavan auton, kyse on suoranaisesta taloudellisesta vahingosta, joka on välitöntä vahinkoa. Jos ostaja sen sijaan pärjää ilman autoa ja vaatii korvausta pelkästä haitasta, kyse on välillisestä vahingosta.

Mitä ei korvata tämän säännöksen perusteella?

Kuluttajansuojalain 5 luvun säännöksiä ei sovelleta tavaran ominaisuuksista aiheutuneen henkilövahingon korvaamiseen (5 luvun 21 §). Henkilövahingot korvataan muiden säännösten, kuten tuotevastuulain tai liikennevakuutuksen, perusteella. Muulle omaisuudelle kuin autolle aiheutuneet vahingot kuuluvat 5 luvun piiriin vain, jos omaisuudella on välitön käyttöyhteys autoon.

Ostajan oma käytetty aika riidan hoitamiseen ei tavallisesti ole korvattavaa vahinkoa. Myöskään yleistä mielipahaa ei korvata sopimussuhteessa.

Ostajan velvollisuus rajoittaa vahinkoa

Kuluttajansuojalain 5 luvun 30 §:n mukaan vahinkoa kärsivän osapuolen on ryhdyttävä kohtuullisiin toimenpiteisiin vahinkonsa rajoittamiseksi. Jos ostaja laiminlyö tämän, hän joutuu itse kantamaan vastaavan osan vahingosta. Esimerkkejä:

• ajamisen lopettaminen, kun varoitusvalo kertoo vakavasta viasta
• myyjälle ilmoittaminen viipymättä, jotta korjaus voidaan aloittaa ajoissa
• kohtuuhintaisen korvaavan kulkuneuvon valitseminen.

Samassa pykälässä säädetään myös sovittelusta: vahingonkorvausta voidaan sovitella, jos se olisi kohtuuton ottaen huomioon muun muassa sopimusrikkomuksen syyn, osapuolten varallisuusolot ja tavaran hinnan.

Perheenjäsenen vahingot

Laki antaa ostajan perheenjäsenelle saman oikeuden korvaukseen kuin ostajalle, jos perheenjäsen kärsii virheen vuoksi vahinkoa (5 luvun 20 §:n 3 momentti). Tämä on käytännössä merkityksellistä, kun auto on koko perheen yhteisessä käytössä.

Vahingonkorvaus yksityiskaupassa

Yksityishenkilöltä ostetussa autossa sovelletaan kauppalain 40 §:ää. Sen mukaan myyjä vastaa virheen aiheuttamasta vahingosta, ellei se osoita, että virheettömän tavaran luovuttamiselle oli sen vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolella oleva este. Välillisiä vahinkoja korvataan vain, jos virhe tai vahinko johtuu myyjän huolimattomuudesta tai auto poikkesi siitä, mihin myyjä oli erityisesti sitoutunut. Kauppalain määritelmä välillisestä vahingosta on laajempi kuin kuluttajansuojalaissa: siihen kuuluu esimerkiksi vahinko, joka johtuu siitä, ettei tavaraa voida käyttää tarkoitetulla tavalla (67 §). Yksityiskaupassa korvaavan auton kulut voivat siksi olla välillistä vahinkoa.

Kuvitteellinen esimerkki

Autoliikkeestä ostetun auton jäähdytysjärjestelmä vuotaa kuukauden kuluttua kaupasta, ja auto on hinattava korjaamolle. Liike korjaa vian, mutta korjaus kestää kaksi viikkoa, ja ostaja vuokraa sinä aikana pienen auton päästäkseen töihin. Hinauskulut, vianmäärityksen kulut ja kohtuulliset vuokra-auton kulut ovat tällöin tyypillisesti välitöntä vahinkoa, jota ostaja voi vaatia myyjältä. Jos ostaja olisi sen sijaan joutunut olemaan pois töistä ja menettänyt palkkaa, se olisi välillistä vahinkoa, jonka korvaaminen edellyttäisi myyjän huolimattomuutta.

Näin esität vahingonkorvausvaatimuksen

1. Listaa kaikki virheestä aiheutuneet kulut päivämäärineen.
2. Liitä kuitit, laskut ja muut tositteet.
3. Kerro, miksi kulu oli tarpeellinen ja miten se liittyy virheeseen.
4. Esitä yhteissumma ja pyydä myyjältä kirjallinen vastaus määräajassa.

Euromääräinen ja perusteltu vaatimus katkaisee myös vanhentumisen. Lue lisää siitä, miten kulut ja muut todisteet kannattaa dokumentoida.

Sivuston sisältö on yleistä tietoa eikä oikeudellista neuvontaa. Lakien sisältö ja soveltamiskäytäntö voivat muuttua. Tarkista ajantasaiset säännökset Finlexistä ja yleiset ohjeet KKV:n kuluttajaneuvonnasta.